Tilanne 1980-luvun rakennetun rivitaloyhtiön pihassa näytti hurjalta. Multakerros seinänvierustoilla ulottui paikoin lähes rakennusten tiiliverhouksen korkeudelle, ja istutukset räystäiden alustoilla olivat sekalaista seurakuntaa. Runsaassa lajien kirjossa kasvoi muun muassa vuosi sitten vieraslajistatuksen saanutta kurtturuusua. Lisäksi loiskekourut olivat monin paikoin painuneet osittain maan alle ja kallellaan päin talojen perustuksia.
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa tehdyn pihakierroksen tuloksena päädyttiin laatimaan saneeraussuunnitelma piharemontin tueksi. Asukkaiden toivomuksesta pihan kunnostamisen tavoitteeksi otettiin toimintojen selkeyttäminen, huoneistokohtaisten sisäänkäyntien ulkoasun yhtenäistäminen ja tulopihan yleisilmeen kohentaminen. Lisäksi toivottiin lisää tilaa autojen pysäköintiä varten.
Lisäparkkeja kurtturuusun kustannuksella
Rivitaloyhtiön autokatos oli rakennusvaiheessa mitoitettu periaatteella yksi asuntokohtainen autopaikka jokaiselle huoneistolle. Ylimääräiseen parkkitilaan ei yli kolmekymmentä vuotta sitten ollut tarvetta, eikä siihen oltu myöskään varauduttu. Tänä päivänä ei sen sijaan ole harvinaista että perheellä on kaksi autoa ja myös vierasparkille on monesti tarvetta.
Lisätila parkkeeraukselle ratkesi helposti. Ajotieltä pihaa kaarrettaessa kasvoi pensasryhmä kurtturuusua, jota vieraslajiasetuksen mukaan ei saa enää kasvattaa 1.6.2022 jälkeen. Ruusukasvillisuus olisi siis jokatapauksessa hävitettävä lähiaikoina, joten niiden poistaminen oli järkevää tehdä piharemontin yhteydessä. Kun vielä keskellä pihaa sijainneet tomutustelineet siirrettiin uusille paikoille, ja taloyhtiö luopui lipputangosta, järjestyi kuin tilauksesta lisäparkki kolmelle autolle.
Kurtturuusu on yksi viime vuosituhannen lopun suosituimpia lehtipensaita. Kestävyytensä, kauniin kukintansa ja koristeellisten isojen kiulukoiden vuoksi lajia on istutettu runsain määrin niin yksityispuutarhoihin kuin rivi- ja kerrostalopihoihin. Kurtturuusua on käytetty paljon myös julkisessa viherrakentamisessa. Vuonna 2019 säädetty vieraslajiasetus teki kurtturuususta lainsuojattoman. Viimeistään parin vuoden kuluttua sekä pihoihin että julkisille alueille istutetut kurtturuusupensaat pitää poistaa.
Seinivieret siistiksi, sisäänkäynnit yhteneväisksi
Piharemontista tiedotettiin hyvissä ajoin, joten asukkailla oli mahdollisuus siirtää talteen haluamansa kasvit kunnostettavilta alueilta. Alustavina töinä kaadettiin muutamia puita ajoliittymän tuntumasta. Lisäksi pihaan tilattiin ennen kaivutöiden aloittamista kaapelinäyttö paikalliselta sähköyhtiöltä.
Tulopihan myllerryksen yhteydessä poistettiin jäljelle jäänyt kasvillisuus seinän vierustoilta ja työstettiin pohjat tuleville kiveyksille.
Huoneistokohtaisiin sisäänkäynteihin asennettiin 1980-hengen mukaisesti sileä harmaa peruslaatta. Samalla, kooltaan 40 x 40 cm laatalla kivettiin myös rakennuksen seinän vierustat.
Asunto, jonka sisäänkäynnin kohdalla oli korkeuseroa noin puolen metrin verran hoidettiin edustuskuntoon muurikivien avulla. Tällä kertaa muurikivistä jätettiin poikkeuksellisesti näkyville sileä puoli.
Maan ja rikkaruohojen alta ylösnostetut loiskekourut osoittautuvat ehjiksi, joten kourut puhdistettiin ja asennettiin uudelleen huomioiden kallistukset rakennuksesta poispäin.
Kapeat suikaleet sisäänkäyntien välissä nurmetettiin. Istutuksia ei seinän viereen laitettu lainkaan. Väriä ovipieliin tuovat esimerkiksi kesäkukka-amppelit ja ruukkuistutukset.
Piharemontin yhteydessä rakennusten seinän vierustoilta poistettiin kaikki kasvillisuus ja humusmaa sokkelin viereltä vaihdettiin ilmavaksi soraksi. Sisäänkäynnit ja sokkelinvierustat kivettiin harmaalla betonilaatalla. Kapeat suikaleet rakennusten edessä nurmetettiin.