Alustavat työt
Pihasuunnittelu
Pihasuunnitelma on avain viihtyisän puutarhan rakentamiseen. Siitä on apua, teitpä pihan valmiiksi kerralla tai osissa muutaman vuoden periodilla. Mittakaavaan piirretyn pihasuunnitelman avulla pystytään kartoittamaan pihan rakentamisessa tai kunnostamisessa tarvittavien materiaalien määriä ja arvioimaan kustannuksia. Suunnitelmasta on konkreettisesti apua myös työmaalla esimerkiksi merkittäessä kivettävien alueiden ja istutusten paikkoja pohjien työstöä varten.
Ennen kiveyksen teon aloittamista seuraavat asiat tulee olla valmiiksi mietittyinä: (Tämä on tarpeellinen listaus myös asennustarjousta pyydettäessä)
- Kivimateriaali ja malli
- Kiven pintakäsitelly ja väri
- Ladontamalli ja ladonnan suunta
- Asennusalusta ja saumaus
- Liittyminen muihin rakenteisiin
- Pinnan kallistukset ja tasaisuus
- Reunan tuenta
Kaapeleiden kartoitus
Sähkö-, verkko- ja valokuitukaapeleiden sijainti tontin työstettävillä alueilla on tärkeää tarkistaa ja merkata maastoon ennen ensimmäistäkään koneen raapaisua. Katkaistun kaapelin korjauttaminen hidastaa töiden etenemistä ja tuo lisälaskun yleensä kiinteistön omistajalle. Kaapelinäyttöjä tekevät mm. sähköyhtiöt ja verkko-operaattorit. Vanhoissa kaapelikartoissa olevat tiedot ovat usein puutteellisia, joten niihin ei ole aina luottaminen. Lisäksi erilaisten maanalaisten putkien, kaivojen, sulkuventtiileiden jne. paikat on syytä varmistaa ennen konetöiden alkamista.
Puiden kaataminen
Puiden kaataminen kaava-alueella vaatii aina luvan. Työssä on omat riskinsä, joten vähintäänkin ongelmapuiden kaataminen on turvallisinta teettää ammattihenkilöllä, jolla on työhön tarvittava kalusto ja voimassa olevat vakuutukset.
Kantojen käsittely
Kaadettujen puiden kannot ja juuristot on hyvä kaivauttaa koneella pois maansiirtotöiden yhteydessä. Laatoituksen alle kantoja ei saa jättää lahoamaan. Esimerkiksi nurmialueilta isot kannot voi hävittää rouhituttamalla ne kantojyrsimellä. Kantojyrsintää tekevät alaan erikoistuneet yritykset.
Säilytettävän kasvillisuuden suojaaminen
Säilytettävä kasvillisuus ja rakenteet suojataan pihan rakentamisen tai saneerauksen ajaksi. Perennat eli monivuotiset kukat, elinvoimaiset pienet ja keskikokoiset pensaat ja puut on yksinkertaisinta nostaa juurineen maasta suuren multapaakun kera, ja varastoida siirteessä kunnostustyön ajan. Tilapäisenä istutusmaana voi toimia esimerkiksi tarkoitusta varten hankittu multakasa tai kasvimaa.
Käytettäessä isoja koneita yksittäinen säilytettävä puu suojataan puun rungon ympärille rakennetulla lautakehikolla. Suojalautoja ei saa naulata puuhun kiinni. Juuristoalueen tiivistymistä voidaan lisäksi vähentää verhoamalla juuristoalue suodatinkankaalla ja laittamalla sen päälle noin 20 cm:n kerros soraa tai karkeaa mursketta. Asianmukaisista suojauksista huolimatta, koneellista kaivua ja tarpeetonta ajamista olisi hyvä välttää säilytettävien puiden välittömässä läheisyydessä.
Vanhan purkaminen
Pihan saneeraustyö alkaa lähes poikkeuksetta vanhan purkamisella. Vanhojen laatoitusten, puupinnoitteiden ja pienehköjen rakenteiden purkaminen onnistuu parhaiten käsin. Ehjät laatat voi haluttaessa varastoida ja hyödyntää esimerkiksi pihan toisarvoisilla paikoilla. Massiivisten rakenteiden purkamisessa kannattaa käyttää apuna konetta, joka samalla kuopaisee maasta huonokuntoiset kasvit, rikkaruohottuneet kasvualustat ja sammaloituneen nurmimaton siirtolavalle tai suoraan kuorma-auton kyytiin tontilta poisvietäväksi.
Tarkista oman paikkakuntasi jätehuollosta miten lajitella puutarha- ja rakennusjätteet, ja minne toimittaa purkujätteet.
Mittaustyöt ja maastoon merkitseminen
Nykyaikaisia laserlaitteita hyödynnetään enenevässä määrin tontin korkojen määrittämiseen. Perinteinen vaaituskoje palvelee piharakentajaa kuitenkin edelleen hyvin.
Kiinteä lähtökorko merkataan esimerkiksi sokkeliin, ja kaivettavien alueiden reunoille laitetaan riittävä määrä korkomerkkejä konemiehen työn helpottamiseksi. Korkomerkinnöillä varmistetaan jo pohjiin oikeansuuntaiset kaadot vesien ohjaamiseksi. Merkkikepit näyttävät samalla mm. tulevien käytävien ja teiden linjaukset. Maastoon merkataan myös suunnitelman mukaiset kasviryhmät ja yksittäispuiden paikat istutuskuoppien kaivua varten. Merkkauksissa voidaan käyttää myös merkkausmaalia.
Hulevesien hallinta
Hulevesiksi kutsutaan rakennetuille alueille kasaantuvia sade- ja sulamisvesiä, joita omakotitalouksissa ovat mm. kattovedet ja pinnoitettaville alueille kertyvät vesimassat.
Nykylain mukaan tulee kaikkien kiinteistöjen liittyä kunnalliseen hulevesijärjestelmään, mikäli asuinalueella on sellainen. Kokonaisvaltainen hallinta edellyttää maankäyttösuunnittelua jo rakentamisen alkuvaiheessa. Ihanteellista olisi jos hulevedet saataisiin edes osittain imeytettyä takaisin maahan jo niiden syntypaikalla – näin myös asemakaava-alueilla kunnallisesta hulevesijärjestelmästä huolimatta. Hulevesiä voi pihoilla imeyttää esimerkiksi käyttämällä ns. hulevesikiviä esimerkiksi ajoalustoilla tai huoltopihoilla.
Maan alle tulevien järjestelmien lisäksi pintavedet on tärkeää ohjata kallistusten avulla rakennuksista ja rakenteista poispäin. Kaltevuussuositus 2 % on ehdoton minimi. Hieman suuremmasta kallistuksesta ei yleensä ole haittaa.
Moni omakotitalous jää kunnallisen järjestelmän ulkopuolelle, joten sade- ja sulamisvesien hallinnasta ja käsittelystä on tällöin huolehdittava itse parhaaksi katsomallaan tavalla.
Sokkeleiden kosteuseristysten ja rännikaivojen puuttuminen ovat monien vanhojen rakennusten ongelma. Perusteellisessa remontissa sokkelin vierusta kaivetaan anturaan asti auki ja kuivatetaan, patolevy asennetaan kivijalkaa vasten ja katolta tulevat sadevedet ohjataan rännikaivoihin. Laajoilla, kivettävillä pinnoilla vedet ohjataan pintakallistuksin päällysteen yli sen alimmassa kohdassa olevaan, ritiläkantiseen sadevesikaivoon. Vesiä ei saa ohjata naapuritontille.
Tarkista paikkakuntasi ohjeistukset ja määräykset hulevesien hallintaan.
