Esimerkiksi autopaikkojen määrä, tontin istutettavien osien sijainti, aitaaminen ja mahdollinen puiden säilyttäminen ovat tällaisia seikkoja. Kunnostussuunnitelman teossa onkin perusteltua hyödyntää vihersuunnittelun asiantuntijaa.
Mahdollisimman yksityiskohtainen, paperille laadittu suunnitelma helpottaa mm. määrälaskentaa, kustannusarvion laatimista ja käytännön toteutustyötä, ja on välttämätön mikäli remontin teettää ulkopuolisella urakoitsijalla. Suunni-
telma mahdollistaa myös vertailukelpoisten tarjousten pyytämisen, sekä piharemontin ja sen kustannusten jaksottamisen tarvittaessa useamman vuoden ajalle mielekkäässä työjärjestyksessä.
Nykytilanteen kartoittaminen
Kunnostussuunnitelman lähtökohtana on realistinen tilannekartoitus puutarhan nykytilanteesta, listaus ongelmapaikoista sekä siitä, mitä halutaan ja voidaan säilyttää, ja mitä täytyy poistaa. Suunnittelun pohjaksi suurennetaan luonnospaperille tontin asemapiirros esimerkiksi mittakaavaan 1:100 (1 cm=1 m) ja merkitään pohjapiirrokseen kaikki kiinteät rakenteet; rakennukset, isot maakivet, kalliot, rinteet, ilmansuunnat, tie-
ja ajoliittymät sekä säilytettävä kasvillisuus.
Kuntoarvion tekeminen
Kuntoarvio helpottaa päätösten tekemistä. Riskikartoitus kannattaa turvallisuuden vuoksi tehdä ainakin iäkkäille puille. Mikäli puuvanhusten elinvoimaisuutta ei pystytä arvioimaan silmämääräisesti, on puunhoidon ammattilainen oikea henkilö hoitamaan varata tilaa aurauslumelle. Naapurin puolelle lumia ei saa työntää. Ihanteellisin tilanne tehtävä. Lisäksi on hyvä tarkistaa ainakin sähköistyksen ja ulkoportaiden sekä leikkivälineiden kunto, mikäli tarvetta leikkialueen säilyttämiseen on olemassa.
Suunnittelussa huomioitavaa
Tekipä kunnostussuunnitelman itse tai teetti ostopalveluna ammattilaisella, suunnittelutyön lähtökohtana ovat pihan käyttäjän toiveet, tarpeet ja käytettävissä oleva budjetti. Jotta pihasta tulisi mahdollisimman toimiva ja käytännöllinen on suunnittelussa hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: maasto-olosuhteet, hulevesien ohjaaminen, ilmansuunnat, kulkuväylät, autopaikat, oleskelualueet, huoltopiha varusteineen (tomutus, kuivaus ja jätekatos) ja rakenteet kuten esimerkiksi aidat, muurit, terassit, portaat, pergolat, koiratarha jne. Lisäksi on syytä pohtia mm. leikkialueen, hyötypuutarhan ja suojaistutusten mahdollista tarvetta, ja miettiä onko nykyinen pihavalaistus riittävä.
Etenkin lumisilla seuduilla on myös tärkeää ohjeistaa tontin ajoliittymän leveyden paikkakuntakohtaisesti. Lisäksi autojen pysäköintiin ja mahdolliselle kääntöpaikalle kannattaa olisi keskittää lumitila ja hulevesien imeytys samaan paikkaan jos mahdollista.
Kun tarvittavat toiminnot on kartoitettu ja tilanjako tehty, on yksityiskohtaisemman suunnittelun, pintamateriaaliratkaisujen ja kasvivalintojen vuoro.
Mitoitus
Omakotitalon jalan kuljettavien käytävien leveydeksi riittää yleensä noin 1,2 m. Pienimmät polut voivat olla vain puolen metrin levyisiä. Pihatien riittävä leveys on 3–4 metriä. Kaava-alueilla rakennusjärjestys varata riittävästi tilaa. Oleskelualueet on hyvä mitoittaa niin tilaviksi että kalustuksen jälkeen patiolla sopii liikkumaan vaivatta.
Kivipiha
Nurmikko on leikattava kahdesti viikossa pysyäkseen siistinä. Muutaman kymmenen neliön pikkupihoilla, kuten esimerkiksi rivitalojen asuntokohtaiset pihat, kannattaakin harkita nurmikon korvaamista kovilla pinnoitteilla ja kasveilla, mikä helpottaa oleellisesti pihan hoitotyötä. Myös omakotitalojen pienistä etupihoista voidaan rakentaa moderneja ja tyylikkäitä, vähällä huolenpidolla toimeentulevia kivipihoja näyttävine istutuksineen.
Seinän vierustat
Rakennusten seinänvierustoja koristivat aikoinaan lähes poikkeuksetta kukkapenkit. Tänä päivänä seinän vierustat täytetään pääsääntöisesti noin puolen metrin leveydeltä ilmavalla sora-aineksella rakenteiden kosteusongelmien ehkäisemiseksi. Seinän vierustan voi kattaa kauniisti esimerkiksi hulevesikivillä tai tavallisilla betonikivillä /-laatoilla.
