Pohjaustyöt
Roudan liikuttamat päällysteet viestivät pohjatöiden riittämättömyydestä. Routineet pihakiveyksien perustukset kannattaa tehdä kokonaan uudelleen. Pohjatöiden avulla pyritään eliminoimaan maan routiminen vaihtamalla hienojakoiset maalajit karkeampiin maa-aineksiin. Massanvaihtoja voidaan vähentää käyttämällä routaeristeitä.
Pihakiveyksien ja muiden pihan rakenteiden pohjatyöt kannattaa tehdä huolellisesti. Huolellinen pohjaus varmistaa kestävän perustuksen joka pysyy paikoillaan vuodesta toiseen. Routimattomaan maaperään, kuten esimerkiksi karkea hiekka ja sora, rakennettaessa pohjatöissä pääsee vähemmällä ja edullisemmin.
Routaeristys ja täytöt
Suodatinkangas estää perusmaan sekoittumisen täytön rakennekerroksiin sekä lujittaa rakennetta.
Autolla liikennöitävillä alueilla, routaeristelevyjä käytettäessä , pohjaussyvyys routivilla perusmailla on noin 60 cm. Pihakäytävien ja patioiden kaivusyvyydeksi vastaavassa tapauksessa yleensä riittää 30–40 cm.
Pohjaukset eristyksineen tehdään aina vähintään 60–100 cm:ä pinnoitettavaa aluetta laajemmiksi. Erittäin routivilla pohjamailla ja mikäli lumesta puhtaana pidettävä alue jatkuu yli kiveyksen reunojen, routaeristys on hyvä tehdä vielä tätäkin leveämmäksi. Kiveyksen ulkopuoliselle alueelle ulottuvalla suojauksella eliminoidaan roudan pääsy reunoilta routivaan pohjamaahan kiveyksen alle.
Avoinna olevia kaivantoja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan upottamalla esim. pihavalojen vaatimia kaapeleita jo tässä vaiheessa.
Kaivannon pohja tasataan kivettömällä, hienolla hiekalla. Routaeristelevyt asennetaan tiiviisti kiinni toisiinsa valmiin pinnan kaltevuudet jo tässä vaiheessa huomioiden. Levyjen ehjänä säilyminen varmistetaan levittämällä eristeiden päälle kerros hienohkoa tasajakoista sora-ainesta ennen karkeampia soratäyttöjä.
Autolla liikennöitävillä alueilla tiivistetyn täytesorakerroksen päälle levitetään kantavaksi kerrokseksi noin 20 cm, raekooltaan 0–32 mm:n mursketta. Jalankuljettavien käytävien ja patioiden kantavan kerroksen vahvuudeksi riittää 10 cm, ja käytettävä murskesora voi olla raekooltaan hienojakoisempaa (0–16 mm). Myös kantava kerros tiivistetään huolellisesti täryttämällä jälkikäteen tapahtuvan painumisen eliminoimiseksi.
Pihakivien asentaminen
Pohjausten valmistuttua betonikivin ja -laatoin pinnoitettaville alueille levitetään 2–3 cm:ä paksu, tasavahva kerros asennushiekkaa ennen kivien asentamista. Asennushiekkana käytetään yleisesti hienojakoista kivituhkaa.
Apuohjurit ja oikolauta helpottavat asennuskerroksen tasaamista betonisia pihakiveyksiä tehtäessä. Ohjureina toimivat esimerkiksi rautaiset t-kiskot tai putket, jotka asennetaan vaaituskojeen ja vatupassin avulla oikeisiin korkoihin kallistukset huomioiden. Tarvittava määrä asennushiekkaa levitetään apuohjureiden väliin ja tasataan vetämällä oikolautaa niiden päällä. Tasauksen jälkeen apuohjurit poistetaan. Pihakivien latominen aloitetaan yleensä kiinteästä rakenteesta ulospäin ja työssä edetään valmiin pinnan päältä. Rivien suoruus varmistetaan käyttämällä linjalankaa. Betonikivet ja laatat asennetaan yleisimmin puskuun eli kiinni toisiinsa.
Mikäli tilanne edellyttää tasatun asennushiekkakerroksen päällä kävelyä, jalanjäljistä syntyneet painaumat tasoitetaan ennen kivien asentamista. Asennushiekkakerroksen suojaksi voi tilapäisesti laittaa esimerkiksi routaeristelevyn, jolloin pistekuorma liikuttaessa on pienempi ja ylimääräisiltä tasoitteluilta vältytään.
Luonnonliuskekiviä käytettäessä asennushiekkakerroksen paksuus on 5–10 cm, graniittisia nupu- ja noppakiviä asennettaessa usein vielä tätäkin reilumpi.
Kivien leikkaaminen
Jotta pinnoitteesta tulisi loppuun asti huoliteltu ja siisti kiveystä joudutaan useimmiten viimeistelemään leikkaamalla. Pieniin leikkaustarpeisiin käytetään yleensä timanttiterällä varustettua kulmahiomakonetta.
Pöytämallin kivisahalla tai giljotiini-tyyppisellä kivenhalkaisulaiteella saa näppärästi työstettyä kivien suoraviivaista leikkuuta. Pitkät, kaarevat leikkaukset hoituvat puolestaan kätevimmin polttomoottorikäyttöisellä kivisahalla kivien ollessa maahan ladottuna.
Kivisahoja ja -leikkureita voi vuokrata konevuokraamoista. Sahatyypistä riippumatta työskennellessä on käytettävä pöly-, kuulo- ja silmäsuojaimia.
Reunojen tuenta
Reunatuenta viimeistelee kiveyksen varmistaen kivien paikoillaan pysymisen ja antaa pinnoitteelle huolitellun ilmeen. Mitä pienempiä kivet pinnoitteen reunassa ovat, sitä enemmän tukemiselle on tarvetta.
Reunojen tukemiseen on useita vaihtoehtoja. Tarkoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi erityyppisiä maahan upotettavia betonisia reunakiviä tai -listoja. Ne asennetaan paikoilleen kivien latomisen jälkeen yleensä lähes samaan tasoon ympäröivän maaston kanssa, jolloin reunustus ei hankaloita kesän ja talven hoitotöitä.
Betonikiveyksen tukemisen voi tehdä myös päällysteenä käytetyistä kivistä ladontasuuntaa vaihtamalla. Reunimmaisten kivien pysymisen voidaan haluttaessa varmistaa käyttämällä asennushiekan sijaan maakosteaa betonia. Pientalopihojen autolla liikennöitävillä alueilla käytetään toisinaan massiivisempaa, maahan upotettavaa reunakiveä. Jykevät maahan upotettavat reunakivet asennetaan paikoilleen yleensä ennen pinnoitekiviä.
Pihakiveyksien rajaukseen sopivat myös graniittiset reuna- ja nupukivet, muurikivien kansikivet tai vaikkapa porraskivi.
Saumaus ja tärytys
Kivien asentamisen jälkeen pihakiveys saumataan yleisimmin hienolla, kuivalla saumaushiekalla, joka harjataan kiveyksen saumoihin katuharjalla edestakaisin vedoin. Lopuksi betonikiveys viimeistellään maksimissaan 100 kg:n painoisella maantiivistimellä täryttäen. Betonilaattoja ei tärytetä. Harjattu hiekka valuu tärytyksen yhteydessä jonkin verran saumoihin, joten pieni hiekkalisäys on paikallaan vielä tiivistämisen jälkeen. Säkkitavarana myytävä saumaushiekka kannattaa tilata kivitilauksen yhteydessä.
