Hulevesien hallinta on ympäristöteko, joka on jokaisen kiinteistönomistajan velvollisuus. Jo pienilläkin teoilla voidaan vähentää sade- ja sulamisvesien sisältämien haitta-aineiden pääsyä suoraan vesistöihin. Vettä läpäisevien betonkivien käyttö pihan pinnoitteena on yksi niistä.
Hulevesiksi kutsutaan rakennetuille alueille kasaantuvia sade- ja sulamisvesiä, joita omakotitalouksissa ovat mm. kattovedet, ja pinnoitettaville alueille kertyvät vesimassat. Hallitsemattomina vesistöihin virratessaan ne kuljettavat mukanaan monia haitallisia aineita kuten esimerkiksi ravinteita, bakteereja, metallia, maalista rapautuvia hiukkasia ja mikromuovia, kuten tekokuituvaatteista irroneita kuituja. Lumien sulamisen, voimakkaiden ukkoskuurojen sekä pitkään jatkuneiden rankkasateiden aikana tilanne on pahin. Tulvivat hulevedet voivat tällöin virrata rakennuksen kellareihin, jäädä seisomaan pihakäytäville ja ylikuormittaa viemäriverkostoa mikäli vesien asianmukaisesta käsittelystä ei ole huolehdittu lainkaan, tai tekniikka ollut toteutusvaiheessa hukassa.
Nykylain mukaan tulee kaikkien kiinteistöjen liittyä kunnalliseen hulevesijärjestelmään, mikäli asuinalueella on sellainen. Moni omakotitalous jää kuitenkin kunnallisen järjestelmän ulkopuolelle, joten sade- ja sulamisvesien hallinnasta ja käsittelystä on tällöin huolehdittava itse parhaaksi katsomalla tavalla.
Hulevedet haltuun monin tavoin
Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta edellyttää maankäyttösuunnittelua jo rakentamisen alkuvaiheessa. Maan alle tulevien järjestelmien lisäksi pintavedet on tärkeä ohjata kallistusten avulla rakennuksista ja rakenteista poispäin.
Kaadot kiveykseen tulee aina tehdä rakenteista poispäin, olipa kysymyksesså rakennuksen sokkeli tai muurirakennelma. Kaltevuussuositus 2 % on ehdoton minimi. Hieman suuremmasta kallistuksesta ei yleensä ole haittaa.
Ihanteellista olisi jos hulevedet saataisiin edes osittain imeytettyä takaisin maahan jo niiden syntypaikalla – näin myös asemakaava-alueilla kunnallisesta hulevesijärjestelmästä huolimatta. Julkisesta rakentamisesta tutut vettä läpäisevät betoniset pinnoitekivet ovat yksi tapa vähentää sade- ja sulamisvesien suoraa virtausta vesistöhin myös omakotipihoissa.
Vettä läpäisevät betoniset pinnoitekivet edesauttavat hulevesien kulkeutumista maaperään. Harjaamalla kivien saumoihin karkeahkoa sora-ainesta, esimerkiksi hiekoitussepeliä, osa sade- ja sulamisvesistä imeytyy saumojen kautta kiveyksen rakennekerroksiin.
Tontin vedenhallintaongelmat antavat monesti kipinän pihan saneeraukselle. Ajatus on järkevä ja kustannustehokas, sillä meneehän puutarha konetöiden, ja mahdollisen hulevesijärjestelmän rakentamisen yhteydessä myllingille jokatapauksessa.
Veden hallittu ohjaus korostuu nykyisessä piharakentamisessa. Ennen oli toisin. Multa levitettiin kiinni seinään ja routa liikutteli syöksytorvien alle laitettuja loiskekuppeja ja -kouruja, jotka pikkuhiljaa peittyivät rikkaruohojen alle.
Vanhaa pihaa saneerattaessa vettä läpäisemätön asfaltti voidaan joutua poistamaan oikeiden kallistusten
aikaansaamiseksi ja vedenhallintaongelmien poistamiseksi. Pihan kunnostamisen yhteydessä vanhat loiskekourut
ja -kupit vaihtuvat useimmiten rännikaivoiksi, joiden kautta kattovesiä ohjataan asemakaava-alueilla kokoaja-
kaivojen kautta yleisimmin kunnan verkostoihin. Seinivieren kiveys ja kaarrekivisarjalla tehty kaivon ympärys
viimeistelevät siistin kokonaisuuden.
Kolme erilaista tapaa hulevesien ohjaamiseksi ; kourulaatta, vesikouru ja astetta pintaa syvemmälle asennettu
betonikiviraita laatoituksen keskellä.
Sadeveden talteenottaminen on ekoteko josta kiittävät sekä kasvit että vesistö