Viherrakentajilta kysytään aina silloin tällöin tarjousta pihan kiveämisestä ilman että pinnoitettavasta alueesta on tehty suunnitelmaa tai edes luonnosta, josta selviäisi mm. minkä tyyppisestä, kokoisesta tai värisestä betonikivestä tai -laatasta on kysymys, paljonko kiviä tarvitaan (tai vähintään kivettävän alueen koko) tai toivetta ladontakuviosta. Mikäli edellämainittuja tietoja ei ole saatavilla, kysyjän on mahdotonta saada materiaaleista ja asennustyöstä vertailukelpoisia tarjouksia. Kivityyppi, väri ja määrä on hyvä tietää myös pyydettäessä tarjouksia pelkistä kivistä pihaan toimitettuna.

Matematiikkaa

Kivettävien alueiden pinta-alojen laskemisessa palvelevat pääperiaatteessa vanhat tutut koulussa matematiikan tunnilla opitut laskentakaavat. Sekä määrälaskennassa että materiaalikustannuksia arvioitaessa auttavat lisäksi mm. pihakivivalmistajien esitteet, joista löytyy hyvää tietoa kuten esimerkiksi paljonko kutakin kivityyppiä tarvitaan neliömetriä kohden, ja montako neliötä kutakin kivityyppiä mahtuu rahtilavalle.
Betonikivet myydään ja hinnoitellaan pääsääntöisesti neliöittäin. Betonilaatoille on lisäksi monesti annettu myös yksikköhinta / kpl. Sekä betonikivien että – laattojen hintoihin vaikuttavat mm. pintakäsittely, väri ja paksuus.

Pihakivivalmistajien esitteet ovat sekä ideariihiä että tietopaketteja. Niistä on apua myös määrälaskennassa.

Suorakaiteen muotoiset kiveykset ja kolmio

Suorakaiteen muotoiset alueet on helppo laskea. Jos esimerkiksi alueella on pituutta 12 m ja leveyttä 4 m on kivettävän alueen koko 48 neliömetriä ( 12m x 4m = 48 m² ).

Eli 48 neliömetrin alueelle neliöittäin myytävien betonikivien tarve on 48 m²:ä.

Mikäli ko. 48 neliömetrin ala halutaan kattaa betonilaatoilla, selvitetään ensin esimerkiksi pihakiviesitteestä paljonko halutun kokoisia laattoja menee yhdelle neliölle. Luku (kpl m²) kerrotaan sen jälkeen kivettävän alueen neliömäärällä.

( Esim. betonilaatta 400 mm x 400 mm : 6,25 kpl/m² x 48 = Tarvittava laattojen määrä 300 kpl)

Kun kivettävä alue muodostuu usemmasta osasta, lasketaan kukin alue ensin erikseen ja lopuksi ynnätään saadut neliöt yhteen. Alueella voi myös olla erilaisia ja/tai erivärisiä kiviä. Tällöin lasketaan jokainen kivityyppi erikseen.  Laskentaa selkeyttää kun eri kivityypit merkka suunnitelmaan eri värein. Kiveyksen reunaan asennettavien reunatukien kappalemäärä saadaan puolestaan jakamalla juoksumetrit käytettävän reunatuen pituudella.

Ympyrän muotoiset alueet

Pyöreiden alueiden kivitarpeen laskennassa hyödynnetään ympyrän laskentakaavaa πr², eli piin (π) arvolla 3,14 kerrotaan ympyrän säteen pituus potenssiin kaksi  (r²).

Esimerkki:
Ympyrän halkaisijan pituus on 6 m, jolloin säteen pituus on 3 m.
Laskentakaava: 3,14 x ( 3 x 3 ) =  antaa ympyrän pinta-alaksi 28,26 m²

Kolmion pinta-alan laskeminen

Kolmion pinta-ala saadaan laskutoimituksella kanta x korkeus jaettuna kahdella.

Epäsymmetrinen kivettävä alue

Kivettävältä alueelta, jossa on sekä teräviä kulmia että kaarretta, lasketaan ensin selkeät kantti kertaa kantti pinta-alat, ja tämän jälkeen arvioidaan vajaiden neliöiden alat ja tarvittava kivien määrä. Mitä tarkempi on mittakaavassa oleva detaljisuunnitelma, sitä helpompi kivien tarve on ko. alueilla määrittää.

Kivettävällä alueella, jossa on paljon erilaisia muotoja hyödynnetään erilaisia laskentakaavoja. Epäsymmetrisillä alueilla kivien hukkaprosentti on lisäksi yleensä suurempi mitä säännöllisen muotoisissa kivettävissä alueissa, mikä kannattaa huomioida kiviä tilattaessa.

Kivien tarve kannattaa laskea niin tarkkaan kuin mahdollista. Käytännössä määrät pyöristetään aina hieman yläkanttiin kiviä tilattaessa jotta ne saadaan täysille rahtilavoille. Ylijäämäkiville yleensä löytyy pihassa käyttöä.