Kostea kesä suosi sammaleiden kasvua tuuhistaen vanhaa ja synnyttäen uutta kasvustoa. Sammalet viihtyvät parhaiten kasvupaikoissa jossa ne saavat kasvaa rauhassa omissa oloissaan. Tällaiset kohdat ovat useimmiten happamia, ravinneköyhiä ja rakenteeltaan tiivistyneitä maita, puiden runkoja tai kiviä. Samaisesta syystä sammalpeitettä näkee toisinaan kasvavan myös betonikivien ja – laattojen, sekä muurien saumoissa. Kasvupaikan valoisuudella ei ole niinkään väliä. Itiöistä leviävät sammalet viihtyvät lajista riippuen sekä auringossa että varjossa. Yhteistä eri sammallajien menestymiselle on riittävä kosteus ja mahdollisimman vähäinen kasvilajien välinen kilpailu elintilasta.
Säästää vai siivota pois ?
Sammal jakaa mielipiteitä. Sen mikä näyttäytyy toisen silmään kauniin vihreänä, jopa toivottuna peitteenä, kokee toinen epäsiistinä ja -esteettisenä puutarhaan ja pihakiveyksille ei-kuulumattomana riesana. Mattomainen sammalkasvusto kestää kohtuullista tallausta ja kotiutuu useimmiten vähän käytetyille kiveyksille. Sen sijaan kovalle kulutukselle joutuvilla betonikivin pinnoitetuilla pihateillä, käytävillä ja patiolla sammalta ei yleensä tapaa.
Onneksi sammalesta on haluttaessa helppo päästä eroon. Harjaus katu – tai teräsharjalla irrottaa sammalen kiveysten ja muurien pinnasta, ja erityyppiset kapeateräiset puhdistusraudat niiden saumoista. Yksi tehokas tapa puhdistaa kiveykset sammalesta on painepesuri. Voimakas vedenpaine irrottaa sammalen ohella hiekkaa saumojen välistä, joten täydennyssaumaus on useimmiten tarpeen toimenpiteen jälkeen. Sammalta voidaan poistaa kivipinnoilta myös pesuaineiden avulla. Mm. Soledon SammalPOIS ja Sikagard 715 W sopivat käytettäväksi betonikiveyksillä.