Rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä kutsutaan hulevedeksi. Omakotitalouksissa hulevesiä ovat mm. kattovedet ja pinnoitetuilta alueilta kertyvät vesimassat.
Ilmastonmuutoksen johdosta säätilan erilaisiin ääriolosuhteisiin on vastaisuudessa varauduttava entistä enemmän ja paremmin. Esimerkiksi rankkasateiden seurauksena on vaarana sekä jätevesiviemäristön, että jätevesipuhdistamojen ylikuormittuminen, jos kaikki hulevedet edelleen johdetaan vanhoihin jätevesiviemäreihin. Pahimmassa tapauksessa jätevettä pääsee puhdistamattomana vesistöihin ylikuormituksen seurauksena.
Hulevedet on tärkeä ohjata rakennuksesta poispäin, ja ihanteellisinta olisi jos ne saataisiin joko kokonaan tai edes osittain imeytettyä takaisin maahan jo syntypaikalla. Hyvin vettä läpäisevillä mailla on imeytys maaperään sulan maan aikaan helppo toteuttaa. Huonosti läpäisevillä alueilla on sen sijaan turvauduttava suljettuun järjestelmään hulevesien poisjohtamiseksi tontilta. Naapuritontille hulevesiä ei saa ohjata.
1.9.2014 voimaan astuneen vesihuolto- , maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuksen myötä päävastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla siirtyi kunnille. Kaikki kiinteistöt ovat puolestaan velvollisia liittymään kunnalliseen hulevesiviemäriin mikäli sellainen on asuinalueella olemassa. Hulevesiviemäröintiin liittymisestä voi perustellusti hakea vapautusta.
Hulevesikivet
Erityyppiset hulevesikivet ja -laatat palvelevat osaltaan hulevesien imeytyksessä takaisin luonnon kiertokulkuun. Läpäisykykyä tehostaa kiveyksien saumaaminen karkealla sora-aineksella jossa ei ole seassa hienoainesta. Omakotitalopihoissa vettä läpäiseviä kivipäällysteitä voi hyödyntää esimerkiksi ajoalustoilla, pysäköinti- ja kääntöpaikoilla, tai vaikkapa käytävän pinnoitteena luonnonläheisessä puutarhassa.
Jokainen meistä voi osallistua vesien suojeluun asenteellaan ja omalla pienellä panoksellaan. Esimerkiksi vanha konsti kerätä kattovettä kasteluvedeksi tynnyreihin keventää osaltaan viemäreiden kuormitusta.
