Kuluvan vuoden ensimmäisiä viikkoja hallinnut itäinen kylmä ilmavirtaus alkaa pikkuhiljaa väistyä maamme yltä. Lämpötila laski -30 asteen tuntumaan paikoin Etelä-Suomea myöten, pohjoisessa pakkanen paukkui vieläkin arktisemmissa lukemissa. Ensimmäisen pakkasjakson aikana suurin osa maata oli vielä lumeton, tai lunta oli vain nimeksi asti. Tilanne oli routaantumisen kannalta edullinen, sillä lämpöä eristävä ja kylmyyden vaikutuksia hidastava lumisuoja ehti sataa vain Pohjois-Suomeen. Suomen ympäristökeskuksen mukaan routaa esiintyykin nyt koko maassa. Tammikuun puolessa välissä tehtyjen mittausten perusteella Etelä- ja Pohjois-Suomessa roudan tämänhetkiseksi syvyydeksi arvioidaan 10 – 20 cm:ä ja maamme keski- ja itäosissa 15 – 30 cm:ä. Miten syvään routa tulee talven mittaan painumaankaan riippuu luonnollisesti vallitsevista tulevista sääolosuhteista.
Pohjat kunnossa, kiveykset kuosissa
Routainen maa paljastaa niin rakennusten kuin pihakiveysten perustusten epäkohdat. Routaa muodostuu kun maaperässä oleva vesi jäätyy. Mitä vähempi lumisuojaa, sitä syvemmälle routa tunkeutuu. Jäätymisen johdosta maan tilavuus kasvaa ja se kohoaa aiheuttaen routavauriota kuten maan pinnan ”elämistä” ja kiveyksien irvistelyä. Talvisin lumesta puhtaana pidettävät pihatiet ja kulkuväylät ovat routimisille alttiimpia.
Routa pureutuu syvimmin hienorakenteisin maalajeihin kuten esimerkiksi savi, lieju ja hieno hieta. Routimattomia maalajeja ovat kallio, karkea hiekka ja sora. Pohjatöissä, olipa sitten kysymyksessä talon rakentaminen tai pihakiveyksen tekeminen, pyritään eliminoimaan maan routiminen vaihtamalla hienojakoiset maalajit karkeampiin maa-aineksiin. Massanvaihtoja voidaan vähentää käyttämällä routaeristeitä. Kovan pakkasen vaikutukset näkyvät keväällä. Mikäli pihan pinnoitteet ja muurit ovat kuosissaan ääriolosuhteita hiponeen tammikuun jäljiltä, pohjauksien tekemisessä on onnistuttu sataprosenttisesti.
Lue lisää pihakivien pohjauksista TÄÄLTÄ.