Pihasuunnittelun lähtökohtia ovat turvallisuus ja toimivuus. Työ etenee asteittain suurista linjauksista pieniin yksityiskohtiin. Ensimmäinen tehtävä on miettiä mitä eri toimintoja pihalla tarvitaan, ja sen jälkeen etsiä niille luontevin mahdollinen paikka puutarhassa. Pohdittavia asioita ovat mm. valaistus, pysäköinti, kääntöpaikka, mahdollinen peräkärryn säilytyspaikka, oleskelualue, jätehuolto, tomutus, kuivaus, polttopuiden varastointi ja pilkonta, hyötypuutarha, kasvihuone, leikkialue, leikkimökki, lipputanko, koiratarha jne. Kun tarvittavat toiminnot on kartoitettu ja sijoitettu käytännön kannalta toimiville paikoille, mietitään pihan osa-alueiden välille luontevat kulkureitit. Jo suunnitteluvaiheessa on myös hyvä tarkistaa miten paikkakuntakohtaiset rakennusmääräykset ja -asetukset ohjeistavat piharakentamista esimerkiksi aitaamisen yms. suhteen. Etenkin maamme pohjoisosissa on hyvä huomioida tilaa myös aurauslumelle, vaikka mennyt talvi vähäluminen olikin.
Perusratkaisujen jälkeen on yksityiskohtien, kuten esimerkiksi pinnoitemateriaalien valinnat sekä kasvisuunnittelun vuoro. Suurien linjauksien jälkeen kasviryhmille löytyy helposti paikat ja luonnolliset tehtävät tilanjakajina, suojan antajina, pehmentäjinä, katseenvangitsijoina ja koristeena. Lempikasveja voi toki valmiiksi kirjata ylös sitä mukaan kun mielenkiintoisiin tuttavuuksiin törmää, mutta pihan suunnittelua ei kasviryhmien paikkojen pähkäilemisellä kannata aloittaa. Lopullisiin kasvivalintoihin vaikuttavat lisäksi mm. tontin ilmansuunnat/valo-olosuhteet, maaperä ja luonnollisesti ilmastollinen kasvuvyöhyke.
