Pihakiveyksen pohjatyöt

Pihapolut, oleskelu ja terassit

Jalan kuljettavien pihapolkujen ja oleskelukäyttöön tulevien terassien ja patioiden perustamistöissä päästään hieman autolla ajettavia väyliä kevyemmillä pohjatöillä. Perusperiaate on kuitenkin sama kaikilla kivettävillä alueilla, eli kiveysten pohjat on tehtävä routimattomiksi.

Routimaton pohja

Pohjolan ankarat sääolosuhteet edellyttävät routivien maalajien, kuten esimerkiksi savi ja hiesu, korvaamista sorapitoisella maa-aineksella. Maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaihtelevat suuresti alueittain, joten pohjaustöiden laajuus on aina tarkistettava tapauskohtaisesti. Pihapoluilla ja oleskelualueilla kiveyksen routivuuteen ja siten pohjatöiden laajuuteen vaikuttaa, käytetäänkö alueita läpi talven vai ainoastaan kesän aikana. Vahva lumikerros on luonnon oma suoja routimista vastaan.

Pihasuunitelma ennen rakentamista

Ylimääräistä työkoneista aiheutuvaa piha-alueiden paikkaamista kannattaa aina välttää. Pohjatöiden ihanteellinen ajoitus onkin rakennuksen perustusten teon yhteydessä. Tällöin pohjaustyössä pystytään hyödyntämään pihamaalla jo valmiiksi työskenteleviä koneita, kaivannoista tulee kerralla riittävän kokoiset, ja työ sujuu nopeasti. Siksi näiden alueiden paikat onkin hyvä miettiä valmiiksi etukäteen tekemällä esimerkiksi alustava pihasuunnitelma. Mikäli lopulliset kulkuväylien paikat hahmottuvat vasta asumisen myötä ja työ toteutetaan jälkikäteen, tai kun tehdään vanhan pihan kunnostaminen, konevalintaan vaikuttaa oleellisesti käytettävissä oleva tila.

Huolellinen pohjaus varmistaa kestävän kiveysken

Ennen kaivutyön aloittamista on hyvä tarkistaa onko työstettävällä alueella olemassa olevia maanalaisia kaapeleita tai putkistoja. Pohjatyöt aloitetaan kuorimalla päällystettäviltä alueilta humuspitoinen pintamaa, isot kivet, kannot yms. pois. Kaivusyvyyteen vaikuttaa perusmaan laadun lisäksi se, käytetäänkö pohjatyössä routasuojaukseen tarkoitettuja eristelevyjä, vai täytetäänkö kaivanto sorapitoisilla routimattomilla maa-aineksilla. Pohjaukset eristyksineen tehdään aina pinnoitettavaa aluetta laajemmiksi. Lisäksi avoinna olevia kaivantoja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan upottamalla maahan esim. tulevien pihavalojen vaatimia kaapeleita jo tässä vaiheessa.

Routiva pohjamaa ja routaeristeiden käyttö

Routavaurioiden välttämiseksi huonosti vettä läpäisevää, routivaa maata on poistettava ja korvattava esimerkiksi soralla. Tiiviillä mailla myös salaojitus on useimmiten välttämätön. Kaivutyötä ja massanvaihtoa on mahdollisuus vähentää käyttämällä routaeristelevyjä. Mikäli kiveyksen ulkopuolinen reuna-alue jätetään talvisin auraamatta, ulotetaan routasuojaus n. 60 cm tulevaa kiveystä leveämmäksi. Jos kiveyksen ulkopuolinen alue pidetään talvella lumesta vapaana, tulee routasuojaus ulottaa 1.2- 2 m kiveystä leveämmäksi. Kiveyksen ulkopuoliselle alueelle ulottuvalla suojauksella eliminoidaan roudan pääsy routivaan pohjamaahan kiveyksen alle.

Routaeristeinä käytetään EPS- tai XPS - solumuovilevyjä. Jalan liikuttavilla piha-alueilla riittää hyvin EPS 120 Routa -levy.

Eristelevyistä huolimatta routivaa maata poistetaan 40 - 50 cm. Kaivannon pohjalle levitetään 10 cm kerros kivetöntä hiekkaa, joka tasataan huolellisesti. Eristelevyt ladotaan hiekalle tiiviisti kiinni toisiinsa rakoja jättämättä. Levyjen päälle levitetään noin 10 cm vahvuinen kerros samaa kivetöntä hiekkaa, mitä käytettiin pohjan tasauksessa. Hiekkakerroksen jälkeen kaivanto täytetään murskesoralla. Murskesoralla on erinomaiset tiivistymisominaisuudet, minkä vuoksi se käy hyvin kantavan kerroksen materiaaliksi. Sopiva raekoko on esimerkiksi 0- 18 mm. Murskeen levityksen ja tasauksen jälkeen kantavakerros tiivistetään tärylevyllä. Lopuksi varmistetaan, että jo kantavan kerroksen pinta myötäilee tulevan pinnan kallistuksia.

Routiva pohjamaa ja pohjaus sorapitoisilla mailla

Routiva pohjamaa voidaan eristää myös pelkästään sorapitoisilla maa-aineksilla. Tällöin kiveyksen pohja on kaivettava auki syvemmältä. Etelä-Suomessa routivaa maata suositellaan poistettavan 70 – 100 cm riippuen pohjamaasta, pohjoisempana vielä enemmän. Perustamistöiden yhteydessä huolehditaan tarvittaessa myös salaojituksesta.

Kaivannon pohja tasataan ja sen alimmaiseksi levitetään suodatinkangas, joka estää savipitoisen pohjamaan sekoittumisen sora-ainesten kanssa. Pohjalle tulevaksi tukikerrokseksi käy hyvin esim. karkea sora. Kantavana kerroksena käytetään esimerkiksi murskesoraa. Raekoko voi olla sama mitä ajoteiden kantavana kerroksena on käytetty, eli 0-32 mm, mutta myös hienojakoisempi (0 – 18 mm) ajaa asiansa. Perustusten tiivistys tehdään maantiivistimellä (tärylevy) niin ohuina kerroksina, että kerrokset tulevat tiivistetyiksi koko paksuudeltaan.

Routimaton pohjamaa

Pihakiveysten pohjatöissä pääsee helpolla, jos pohjamaa on hyvin vettä läpäisevää ja routimatonta, hiekkapitoista maata. Tällöin riittää pelkän humuspitoisen pintamaan poistaminen ja korvaaminen raekooltaan esim. 0-18 mm murskesoralla. Jalan liikuttavilla alueilla kantavan kerroksen vahvuus routimattomilla mailla on yleensä 10 -15 cm.