Logo header

Ajotiet pihalla, pysäköinti, autotallin edusta, sisäänkäynti


Säännöllisesti autolla liikennöitävät, ja talvisin puhtaana pidettävät piha-alueet joutuvat kestämään kovaa kulutusta, joten pohjaustyöt on tehtävä erityisen huolellisesti.

Pohjolan ankarat sääolosuhteet edellyttävät poikkeuksetta routivien maalajien, kuten esimerkiksi savi ja hiesu, korvaamista hiekka- ja/tai sorapitoisella maa-aineksella. Maaperä- ja ilmasto-olosuhteet vaihtelevat kuitenkin suuresti alueittain, joten pohjaustöiden laajuus on aina tarkistettava tapauskohtaisesti.

Pohjatöiden ihanteellinen ajoitus, etenkin isoilla ja paljon massanvaihtoa vaativilla alueilla, on rakennuksen perustusten teon yhteydessä. Ennen kaivutyön aloittamista on hyvä tarkistaa onko työstettävällä alueella olemassa olevia maanalaisia kaapeleita tai putkistoja. Työ aloitetaan kuorimalla päällystettäviltä alueilta humuspitoinen pintamaa, isot kivet, kannot yms. pois.

Kaivusyvyyteen vaikuttaa mm. käytetäänkö pohjatyössä routasuojaukseen tarkoitettuja eristelevyjä, vai täytetäänkö kaivanto pelkästään kantavilla routimattomilla maa-aineksilla. Pohjaukset eristyksineen tehdään aina pinnoitettavaa aluetta laajemmiksi. Lisäksi avoinna olevia kaivantoja kannattaa hyödyntää mahdollisuuksien mukaan upottamalla maahan esim. tulevien pihavalojen vaatimia kaapeleita jo tässä vaiheessa.

Routa ja routiminen

Pakkastalvina kylmyys voi tunkeutua maahan jopa parin metrin syvyyteen.

Hienorakeiset maalajit, kuten siltti ja savi sekä runsaasti hienoainesta sisältävät moreenit ovat erittäin routivia maalajeja. Lisäksi, mikäli jäätymisrintamassa on, tai siihen voi kulkeutua vettä, voi routanousu olla lumettomilla alueilla suurimmillaan useita kymmeniä senttimetrejä.

Routiva pohjamaa ja routaeristeiden käyttö

Routavaurioiden välttämiseksi huonosti vettä läpäisevää, routivaa maata on poistettava ja korvattava esimerkiksi soralla. Tiiviillä mailla myös salaojitus on useimmiten välttämätön. Kaivutyötä ja massanvaihtoa on mahdollisuus vähentää käyttämällä routaeristelevyjä.Mikäli kiveyksen ulkopuolinen reuna-alue jätetään talvisin auraamatta, ulotetaan routasuojaus n. 60 cm tulevaa kiveystä leveämmäksi. Jos kiveyksen ulkopuolinen alue pidetään talvella lumesta vapaana, tulee routasuojaus ulottaa 1,2- 2 m kiveystä leveämmäksi. Kiveyksen ulkopuoliselle alueelle ulottuvalla suojauksella eliminoidaan roudan pääsy routivaan pohjamaahan kiveyksen alle.

Routaeristäminen 1
Routaeristeinä käytetään EPS- tai XPS - solumuovilevyjä. Kevyesti liikennöidyillä piha-alueilla riittää EPS 120 Routa -levy. Mikäli pihalla on raskaampaa liikennettä, suositellaan EPS 200 Routa -levyn käyttöä.

Eristelevyistä huolimatta routivaa maata poistetaan vähintään 50 cm. Kaivannon pohjalle levitetään 10 cm kerros kivetöntä hiekkaa, joka tasataan huolellisesti. Eristelevyt ladotaan hiekalle tiiviisti kiinni toisiinsa rakoja jättämättä. Levyjen päälle levitetään noin 10 cm vahvuinen kerros samaa kivetöntä hiekkaa, mitä käytettiin pohjan tasauksessa.

Hiekkakerroksen jälkeen kaivantoa täytetään murskesoralla. Murskesora, jossa on hienoaines mukana, on erinomaiset tiivistymisominaisuudet, ja karkeampi kiviaines puolestaan takaa hyvän kantavuuden. Sopiva raekoko on esimerkiksi 0-32 mm. Murskesoran levityksen ja tasauksen jälkeen kantavakerros tiivistetään tärylevyllä. Lopuksi varmistetaan, että jo kantavan kerroksen pinta myötäilee tulevan pinnan kallistuksia. Kallistusten hienosäätö onnistuu ”lapiotyönä” hyvin, jos käytettävissä on pintaan hieman hienompaa, esim. 0-16 murskesoraa.

Routiva pohjamaa ja pohjaus sorapitoisilla mailla

Routiva pohjamaa voidaan eristää myös pelkästään sorapitoisilla maa-aineksilla. Tällöin kiveyksen pohja on kaivettava auki syvemmältä. Etelä-Suomessa routivaa maata suositellaan poistettavan 70 – 100 cm riippuen pohjamaasta, pohjoisempana vielä enemmän. Perustamistöiden yhteydessä huolehditaan tarvittaessa myös salaojituksesta.

Routaeristäminen, sorapohja
Kaivantoon alimmaiseksi levitetään suodatinkangas, joka estää routivan pohjamaan sekoittumisen sora-ainesten kanssa. Pohjalle tulevaksi tukikerrokseksi käy hyvin esim. karkea sora. Kantavana kerroksena käytetään esimerkiksi mursketta, raekoko vähintään 0-32 mm. Perustusten tiivistys tehdään koneellisella maantiivistimellä (tärylevy) niin ohuina kerroksina, että ne tulevat tiivistetyiksi koko paksuudeltaan.

Routimaton pohjamaa

Pihakiveysten pohjatöissä pääsee helpolla, jos pohjamaa on hyvin vettä läpäisevää ja routimatonta, hiekkapitoista maata. Tällöin riittää pelkän humuspitoisen pintamaan poistaminen ja korvaaminen murskesoralla. Autoilla liikennöitävillä alueilla kantavan kerroksen vahvuus routimattomilla mailla on yleensä 15 - 20 cm ja murskesoran raekoko 0-32 tai 0-55 mm.

xx

Liitos kiinteään rakenteeseen
Kun asennettava pihakivi- tai laattapäällyste liitetään olemassa olevaan pinnoitteeseen, rakennuksen sokkeliin tai muuriin, kiveyksen reuna pyritään tasaamaan. Reunaa vasten liitosladonnaksi suositellaan esimerkiksi suorakaidekiviä poikittais- tai pituussuuntaisesti ladottuna. Nurmikon ja kiveyksen rajaaminen voidaan tehdä samalla tavoin. On kuitenkin huolehdittava että kiveyksen alle levitetty sora jatkuu osittain nurmikon alle. Näin se toimii tukee parhaiten reunimmaisia kiviä.

Asfalttiliitos

asvalttiliitos

  1. Asfaltti
  2. Liitosladonta kokonaisin pihakivin. Saumassa vältetään alle puolen kiven paloja.
  3. Asennushiekka (0-8mm)
  4. Tiivistetty sora (0-32 tai 0-16mm

Nurmiliitos

nurmiliitos

  1. Nurmikko
  2. Upotettu betoninen reunakivi, korkeus n. 300mm
  3. Pihakivi tai -laatta
  4. Asennushiekka (raekoko 0-8mm)
  5. Kantava kerros (sora raekoko 0-32 tai 0-16mm) tai vanha routimaton piha
  6. Pohjamaa
  7. Asennushiekka (raekoko 0-8mm)
  8. Kasvualusta

x
 Powered by: SOLU / e21 Solutions Oy